-
Rakkaat lemmikit ja niistä luopuminen
Tätä blogia aloittaessani kirjoitin tietoihini, että meidän perheeseen kuuluu kolme kissaa ja yksi koira. Noin kaksi kuukautta sitten jouduimme viikon sisään lopettamaan ensin koiramme ja sitten yhden kissoistamme. Viime kuussa perheemme kuitenkin kasvoi taas, kun meille tuli eläinsuojelun kautta kahdeksanvuotias poikakissa nimeltään Konna. Tänään olemme jälleen siinä pisteessä, että joudumme luopumaan yhdestä kissastamme, siitä aivan…
-
Klassikkojen äärellä: Kummisetä (1972)
Pidän itseäni jonkinlaisena leffaharrastelijana ja olen jo pitkään halunnut alkaa katsomaan vanhempia klassikkoelokuvia, jotka ovat jääneet minulta näkemättä. Käytännössä lähes kaikki ennen 1990-lukua ilmestyneet klassikot kuuluvat tähän joukkoon, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mikä olisikaan parempi aloitus kuin IMDB:n TOP 100 -listan kakkossijalla oleva Kummisetä (The Godfather) vuodelta 1972. Tämän katsominen on ollut haaveena jo useamman…
-
Eihän blogin perustaminen ole vaikeaa.. eihän?
Kolmas kerta toden sanoo Tämä on kolmas blogini parin kuukauden sisään. Periaatteessa kyseessä on sama blogi, mutta perustettuna jo kolmanteen kertaan. Kuten niin moni muukin blogin perustanut, halusin vain alustan, jonne saisin purkaa ajatuksiani, mietintöjä ja kaikkea mahdollista. Halusin siis perustaa blogin, jonka sisältö olisi sitä tuttua sillisalaattia eli sisältöä laidasta laitaan. Historiaa En ole…
-
2000-luvun alun fanisivut (Roswell & Smallville)
2000-luvun alkupuolen fanisivut 2000-luvun taitteessa netin fanikulttuuri oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Fanit rakensivat nettiin omia valtakuntiaan: kotikutoisia fanisivuja GeoCitiesin ja Angelfiren kaltaisissa palveluissa, joissa vilkkuivat ”under construction” -gifit, kävijälaskurit raksuttivat ja vieraskirjoihin jätettiin terveisiä. Fanisivuja tehtiin elokuvista, tv-sarjoista, bändeistä ja yksittäisistä henkilöistä. Samasta aiheesta saattoi olla useampikin suomenkielinen fanisivu, jotka jakoivat toistensa linkkejä,…
-
Battlefieldin uusi tuleminen (BF6)
Battlefield 2 Olin 19-vuotias, kun Battlefield 2 julkaistiin. Olin pelannut (tai oikeastaan vain kokeillut) jonkin verran Battlefield 1942:ta, mutta BF2 oli se, joka koukutti minut pelisarjaan ensimmäisen kerran. Pelasin sitä kaverini kanssa monta tuntia päivässä, unirytmin ja koulunkäynnin kustannuksellakin. Monet BF2:n kartoista ovat pysyvästi porautuneet mieleeni. BF2 oli hyvin erilainen peli kuin tämän päivän Battlefieldit.…
-
Niilo22 / Simerock / myStaze
Niilo22:sta on tullut seurattua melko aktiivisesti monta vuotta, vähän sellaisella on/off-meiningillä: välillä katson jokaisen upatun videon ja sitten taas pitäen pari kuukautta taukoa. Muiden tekemiä koosteita on myös mukava katsella, jos jokaista Niilon omaa videota ei jaksa katsoa. Kun sitten kuulin Niilon Simerockin keikasta ja koko viikonlopun kattavasta striimistä, niin pitihän siihen katseluoikeus ostaa. Striimitapahtuman…
-
Zombeja (28 vuotta myöhemmin -arvostelu)
Zombielokuvat ovat pitkään olleet oma suosikkigenreni. Kuten kunnon avaruusoopperat, niitä ei kuitenkaan tule kovin usein. Merkittävimmät omat suosikit pystyy laskemaan yhden käden sormilla. Uudet leffat ja jatko-osat tulee aina tsekattua, mutta useimmiten kotisohvalta käsin, kun puolisoni ei jostain syystä arvosta näitä elokuvia. Vastikään leffateatterissa oli 28 vuotta myöhemmin -elokuva, joka ei suoranaisesti kerro zombeista vaan…
-
Lukujumi ja yllättävä pelastaja (Murhabotin päiväkirjat)
Kärsin pitkään lukujumista, mutta sitten yhtäkkiä törmäsin kirjaan, joka vei täysin mukanaan. Olen jo parin vuoden ajan yrittänyt lukea Siilo-trilogian toista osaa. Olen aloittanut sen varmaan neljä kertaa uudestaan, koska ehdin aina unohtaa sen, mitä olin aiemmin lukenut. Kirjasta on muodostunut minulle jonkinlainen ylitsepääsemätön este. Vaikka tarina kiinnostaa, en jostain syystä saa itseäni tarttumaan siihen…
-
Itseilmaisun jalo taito, miksi pelkään olla oma itseni?
Olen aina ihaillut ja jopa kadehtinut ihmisiä, jotka osaavat olla luontevia ja rentoja kameran edessä tai sosiaalisissa tilanteissa. He näyttävät olevan sinut itsensä kanssa; puhuvat, nauravat ja ovat aidosti läsnä ilman jatkuvaa itsetarkkailua. Itse sen sijaan mietin tarkasti etukäteen, mitä aion sanoa. Sen huomaa esimerkiksi videoiltani: jokaisen lauseen väliin jää pieni tauko, ikään kuin aivoni…